Reilun puolen Blogsome-vuoden jälkeen (11/2007 - 06/2008) on taas edessä blogin muutto, tällä kertaa pysyvämmin osoitteeseen viima.net. Muutosta tarkemmin uuden osoitteen alla.

Käänsin Blogilistan ja Feedburnerin RSS-syötteen uuteen osoitteeseen. Jos kuitenkin luet tämän merkinnän Blogsome.com-loppuisen osoitteen kautta tulevasta RSS-syötteestä, on osoite muutettava itse. Uuden syötteenvoi tilata Feedburnerin kautta tai suoraan sivulta. Feedburner osaa näyttää syötteessä myös kommenttien lukumäärän.

Blogsomessa olevat merkinnät jäävät näille sijoilleen arkistoksi. Kiitos kaikille täällä käyneille ja kommentoineille.

Blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen 16.6.2008.

Lisätty 17.7.2008: Kävijätilastoja yms. alkuvuodelta 2008.

Kemppinen julkaisi maanantaina blogissaan Jokelan koulun oppilaiden kokoaman listan toimittajien käyttäytymisestä Jokela-uutisoinnin yhteydessä. Maanantaina asiasta uutisoivat vain Aamulehti ja Uusisuomi.fi, HS.fi:n toimitus mainitsi asiasta blogissaan.

Tiistaina odottelin, josko tuohon olisi joku muukin taho tarttunut, mutta en huomannut yhtäkään uutista aiheesta. Tietysti varsinkin kaikkien maakuntalehtien kirjoittelua on hankala seurata, mutta isommissa medioissa ei asiasta ainakaan verkossa kirjoitettu. Tänään Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen oli sattunut lukemaan Kemppisen julkaiseman tekstin, ja pahoittelee STT:n uutisessa, ettei sitä ollut toimitettu JSN:lle. Hyvärinen sanoo myös yksipuolisessa, nimettömässä aineistossa olevan mukana mediavihamielisyyttä. Tosin aineistossahan taisi olla nimet, mutta niitä vain ei ole julkaistu. Tunnetustihan kaiken netissä esitetyn kritiikin voi helposti kuitata anonyymien huuteluna, kuten tämänkin blogin tarvittaessa voisi, ainakin toistaiseksi. Ja jos nuoret eivät syytöksiään nimien kanssa yksilöi, niin eivätpä muuten ole asiasta uutisoineet toimittajatkaan asiaa nimellisinä kommentoineet, vaan äänessä ovat olleet lähinnä päätoimittajat.

Raskaimmat syytökset kohdistuivat 7 päivää -lehteen, jonka toimittaja yritti surunvalitteluja viemällä päästä haastattelemaan menehtyneen pojan perhettä. Lisäksi Seiskan toimittaja soitti ammuskelussa kuolleen terveydenhoitajan lapselle, kun tämä oli vasta muutamaa tuntia aiemmin kuullut äitinsä kuolemasta.

Seiskan päätoimittaja kiisti ensin syytökset STT:lle, esim. Aamulehden sivuilla kerrotaan edelleen, kuinka “7 päivää -lehden päätoimittajan Marko Petäjäjärven mukaan lehden toimittajat käyttäytyivät asiallisesti.” Sama kiistäminen julkaistiin myös Kalevan sivuilla STT:n uutisessa. Mutta sittemmin päätoimittaja päättikin myöntää molemmat tapaukset pääpiireissään (STT:n päivitetty uutinen). Samassa uutisessa HS:n päätoimittaja myöntää lehden soitelleen oppilaalle piiritystilanteen vielä ollessa käynnissä ja pahoittelee asiaa. Keskustelun salakuuntelemista HS ei myönnä, koska tilanteessa mukana ollut toimittaja on sanonut kertoneensa ammatistaan.

Iltalehti näyttää julkaisseen STT:n uutisen aiheesta, mutta Ilta-Sanomissa aihe kiistetään sitkeästi: STT:n uutinen pääsi iltapäivällä julki ja siihen on Amppareissakin linkki, mutta juttu on poistettu lehden sivuilta eikä sitä uutislistassakaan näy. Haakanan blogin kommenteissa keskustellaan myös aiheesta.

Kemppisen julkaisema viesti antaa samalla tuntumaa siihen, kuinka laajan yleisön blogissa julkaistu, selkeästi yleistäkin kiinnostusta omaava paljastus voi kerätä, jos suuremmat mediat eivät aiheesta uutisoi. Merkintä on maanantaina linkitetty useille keskustelupalstoille ja Uusisuomi.fi:n uutisen loppuun. Maanantaina Kemppisen kävijämäärä näyttää kolminkertaistuneen ja eilen tuplaantuneen, käyntejä blogissa näyttäisi kertyneen 3000-4000 tavanomaista päivää enemmän. Vaikka se blogien kävijämittakaavassa onkin paljon, eivät blogit ja keskustelupalstat silti näytä yksinään kykenevän keräämään merkittävän suuria yleisöjä tällaisellekaan aiheelle, vaan molemmat ovat yleisömääriensä puolesta jos nyt eivät aivan näpertelyä, niin melko pienessä mittakaavassa kuitenkin. Samalla vahvistuu käsitys suomalaisen blogikentän keskittymisestä lähinnä omiin harrastuksiin ja oman harrastusta käsittelevien blogien lukemiseen, isompia kävijämääriä keräävien yhteiskunnallisten blogien puuttuessa.

Molempia iltapäivälehtiä kaupattiin taas tänään alehintaan. Hassu sattuma muuten, että kilpailijat ovat osanneet hinnoitella tuotteensa samanhintaiseksi samana päivänä.

Useammassa blogissa ja keskustelussa on arveltu alehinnoittelun johtuvan menekin huononemisesta: iltapäivälehdet eivät tahdo enää käydä kaupaksi, kun jutut luetaan netistä. Levikintarkastuksen lukijatilastot tukevat väitettä, Ilta-Sanomien paperilehteä luki vuonna 2006 päivittäin 905 000 lukijaa, vuonna 2007 päivittäisiä lukijoita oli enää 767 000. Lehden lukijoista noin 15 % lähti vuoden kuluessa menemään. Jos lukijat kaikkoavat jatkossa yhtä ripeästi, painuu Ilta-Sanomien lukijamäärä jo alle kymmenessä vuodessa nollan alapuolelle. Tämän kehityksen keskellä varmaan kannattaakin panostaa nettisivuihin kohtuullisen reippaasti.

Iltalehti sen sijaan sinnittelee vielä vuosikymmeniä markettien lehtitelineissä. Vuonna 2006 Iltalehti keräsi 694 000 päivittäistä lukijaa, kun vuonna 2007 lukijoita oli edelleen 675 000 päivässä. Pintaliitooblogissa vaihtoehtoinen näkemys kuvaan iltapäivälehtien lööpeistä.

Muita asioita: Sun äitis jakoi vasta suuren Sun äitis Kansalaisjournalisti -pokaalin, myös tälle blogille mistä olen tietysti kovin kiitollinen.

HS:n aloittama keskustelu blogien viihteellisyydestä ja määrästä jatkui Uutispöytälaatikossa, missä Esa Mäkinen puolustaa juttuaan. Yksimielisyyttä suomalaisten blogien määrästä ei kommenteissakaan saavutettu, enkä minäkään niitä aio iltapuhteekseni käydä niitä laskemaan. Jonkinlaista tuntumaa määrään voi kuitenkin saada Vuodatuksesta: sivulla on 44 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Tietääkseni ainoa tarkoitus rekisteröitymisellä Vuodatukseen on blogin kirjoittaminen. Kaikki eivät varmastikaan ole omaa blogiaan avanneet, mutta jos edes puoletkin on, se tarkoittaa jo 22 000 blogia. Blogilistalle Vuodatuksesta on ilmoitettu vain 4274 blogia.

Hesari halusi ilmeisesti testata blogijutullaan, onnistuuko se vielä aiheuttamaan myrskyn vesilasissa, vaikka paperilehden lukijamääräkin tippui alle miljoonan. Onnistui, hyvin vieläpä. Kari Haakana linkittää jo suurimpaan osaan asiaa käsitelleistä blogimerkinnöistä.

Minusta Hesarin jutussa ei ole mitään kauheaa: tottahan se on, että suurin osa blogeista voidaan luokitella viihteeksi, varmaan tämäkin. Ihan samoinhan sanomalehdissäkin viihteelliset asiat saavat runsaasti palstatilaa (sarjakuvat, urheilu, mainokset, hassut uutiset, tekstiviestit, Paris Hilton jne.) ja ovat usein myös varsin luettuja aiheita. Hesarin tarve kertoa vienosti lukijoilleen, miten blogit ovat pelkkää hömppää tuo mieleen vähän sellaisen sääliä kaipaavan koiranpennun katseen: Tilatkaa nyt tätä meidän tekemää paperiläpyskää että pysytte kärryillä tärkeistä maailman asioista. Kuten Ilkka Kanervan tekstiviestikohusta, luksushäistä Lapissa ja toimittajan huomiosta Sturenkadulle pysähtyneestä autojonosta.

Tosin onnistuu Hesari hieman ärsyttämään tehdessään yleistystä blogeista mininaalisen kokoisella otannalla. Hesarissa on vaivauduttu vertailemaan 50 Blogilistan suosituinta blogia, eikä muiden olemassaoloa tunnuta huomaavan mitenkään. Blogien määräkin on arvioitu laiskasti vain Blogilistan perusteella yli 14 000 kappaleeksi, vaikka suurta osaa blogeista ei itse listalta edes löydy. Blogien kävijätilastointikin on lehden mukaan alkeellista. Ilmeisesti hyvin toimiva asia muuttuu silloin alkeelliseksi, kun Hesarin toimittajalla ei ole pääsyä siihen. Melko suuri määrä bloggaajia käyttää kävijätilastointiin Google Analyticsia, joka antaa kävijämääristä varsin tarkkoja lukemia. Tätä “alkeellista” tilastointisysteemiä käyttävät muuten myös mm. Digitoday, Iltalehti ja Taloussanomat. Alkeellista ja laiskaa on kävijämäärien arvioiminen vain Blogilistalla mainituista lukemista, eihän niissä näy kuin Blogilistaa käyttävät kävijät. Tällainen köykäinen jutuntekotapa sopisi paremmin johonkin ilmaisjakeluun.

Joku voisi aiheellisesti tässä kohtaa kysyä, että kalahtiko HS:n arvio kansalaisjournalismin puutteesta kuitenkin omaan nilkkaan, kun mainitsen blogin infosivulla pyrkiväni toisinaan harrastamaan kansalaisjournalismia. Ei kalahtanut. Elämän realiteetit on myönnettävä: en minä ainakaan jaksa töistä tultuani aloittaa enää toista, palkatonta työpäivää kirjoittamalla edes vähänkään journalismia muistuttavaa blogimerkintää yleensä yhtään mistään. Ja ymmärrän oikein hyvin, ettei varmaan jaksa kovin moni muukaan ellei aihe ole henkilökohtaisesti koskettava. Jos taas kirjoittaa jostain itselleen tärkeästä aiheesta, on kirjoittamisella yleensä jokin muu päämäärä kuin puolueettoman tiedon tuottaminen. Esimerkiksi tästä käy äskettäinen nettisensuuriasia: yksittäiset bloggaajat ja nettikeskustelijat kyllä nostivat tietoisuuteen pääosan ongelmasta, mutta taustalla oli kuitenkin yleensä henkilökohtainen halu kampanjoida sananvapauden puolesta. Tämäkin on ihan hyvä asia, mutta ei se kuitenkaan ole puolueetonta kansalaisjournalismia, vaan paremminkin kampanja- tai mielipidekirjoittamista.

Tuskin kansalaisjournalismia kaipaavien kannattaa kuitenkaan vaipua epätoivoon: blogeja tulee jatkuvasti lisää ja ne valtaavat hiljalleen uusia aihepiirejä. Muotiblogien kasvu on tästä mainio esimerkki, voihan sama ilmiö toistua jollain toisellakin aihepiirillä. Ehkä meillä vuoden kuluttua on uusi, aktiivinen bloggaajayhteisö, jossa ruoditaan vaikka politiikkaa tai jotain muuta vakavampaa aihetta.

Moni asia jäi taas helmikuun aikana “bloggaan tästä sitten joskus” -asteelle. Koska olen jo joutunut toteamaan, että tuo “joskus” tarkoittaa yleensä käytännössä samaa kuin “ei koskaan”, kokoan nyt (sunnuntai-iltana) edes joitain poimintoja menneeltä kuulta, vielä menneen kuun puolelle.

Poliisin nettisivujen sensurointilistoista nousi kuun lopulla näkyvä keskustelu, jossa poliisikin joutui myöntämään, että suodatuslistalla on sinne kuulumattomia sivuja. Sensuroinnin vastustajat aikovat osoittaa mieltään Helsingissä tiistaina 4.3.2008, kerrotaan sensuuri.info-sivulla. Saatan käydä seuraamassa mielenosoitusta, ja samalla testata suoraa blogiraportointia paikan päältä.

Iltapäivälehdistö onnistui taas ärsyttämään. Keltaisen lehdistön mielestä kansa raivostui homo-Marskista, vaikka ainakaan minä en raivostunut, eikä raivostunut Saara, eivätkä Saaran kommentoijatkaan. Emmekö me ole kansaa? Kummasti se iltapäivälehtien nostattama kansan raivostuminenkin tuntuu laantuneen, kun kansalle selvisi kohun kumpuavan fantasia-satuelokuvasta, joiden suhde todellisuuteen on tunnetusti melko löyhä. Homo-Marskin kanssa kohulööpeissä kilpaili Harri Olli, onhan se nyt kohun arvoinen asia jos nuori mies juo punaviiniä, kiroilee, hyppää mäestä ja harrastaa kenties vielä seksiäkin. Hyvänen aika sentään, mihin tämä maailma onkaan menossa?

Mutta ainakin Olli lienee viisastunut median suhteen: jatkossa ei kannata sanoa mitään mihinkään. Hieman helpommalla varmaan selviää, jos vetäisee kuulokkeet päähänsä ja jättää tyynesti toimittajalaumat omaan arvoonsa. Mutta tietysti siitäkin nousee kohu mäkihyppääjän ylimielisyydestä. Saman mediaopetuksen saivat nähtävästi myös Filmihullu-lehden toimittajat, joita haastateltiin Nyt-liitteeseen. Filmihullulaisten mielestä Nyt-liitteen toimittaja oli poiminut juttuunsa aivan vääriä kohtia ja saattanut heidät naurunalaiseksi.

Muita blogihavaintoja. Oi ihana turhamaisuus: Minne menet, suomalainen muotilehti? Muotibloggaaja pohtii Trendin tilauksesta luopumista ja muotiblogien vaikutusta lehtien lukemiseen. Isommat kotimaiset mediatkin ovat löytäneet muotiblogit ja vertaavat bloggaajia ruotsin muotibloggaajakuuluisuuteen Ebba von Sydowiin, joka kuitenkin on kotimaisten bloggaajien mielestä jo aivan out. Aiheesta myös Innovaatioiden kaupallistaminen -blogissa: Muotibloggaajat vetävät lukijoita.

Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille: Hampaaton vahtikoira. Bloggaaja kanteli Iltalehden uutisoinnista Julkisen sanan neuvostolle. Riensikö neuvosto ojentamaan Iltalehteä nähtyään, miten lehti vääristeli Tanja Saarelan (nyk. Karpelan) sanomisia? Ei. JSN ei puuttunut asiaan, koska kantelija ei ollut jutussa asianosainen.

Alkukuun suuri uutinen oli Microsoftin ostotarjous Yahoosta. Seurasin tätä kiinnostuneena, ja hieman huolestuneena myös: haluanko luovuttaa Microsoftin palvelimille 1460 digikuvaani (Flickr) ja yli 600 linkkiäni (Yahoo omistaa myös Del.icio.us:in)? Kuvien pysyväisarkistointiin tarkoitettu palvelu firmalle, joka vielä muutama vuosi sitten poisti esimerkiksi Hotmailista aivan kaikki sähköpostit, jos sinne ei muutamaan viikkoon kirjautunut? Ei ei ei, ei hyvä. Flickrin perinteisesti ärhäkkäät käyttäjät aloittivatkin heti vastarinnan ja käskivät Microsoftia pitämään näppinsä kaukana Flickristä. Yahoo torjuikin kaupan toistaiseksi, joskin se johtui kuulemma tarjouksen alhaisesta hinnasta eikä Flickr-käyttäjien kiukustumisesta.

Yahoon ja Microsoftin kauppa yhdisti kummallisesti asioita toisiinsa. Kun itse mietin digikuvieni kohtaloa tulevaisuudessa, amerikkalaiset sijoittajat pohtivat samaan aikaan omistustensa arvoja. Yli 70 miljardin dollarin sijoituksia hoitava Jane Snorek kommentoi Bloombergille pitävänsä Microsoftin Yahoo-ostosta typeränä ja sanoi, että hän ei ole tyytyväinen. Jättisijoittaja ilmaisi tyytymättömytensä laittamalla Microsoftin osakkeita myyntiin reippaammalla kädellä, jolloin kurssi lähti useamman prosentin laskuun. Samalla junakuvieni päätyminen Bill Gatesin palvelimille muuttui hivenen epätodennäköisemmäksi. Kiitos vain teille sijoittajille, vaikka tämä ei ehkä toimintanne perimmäinen motiivi ollutkaan.

Kokeilen tässä merkinnässä molempien reunojen tasaamisesta luopumista, koska huomasin sen näyttävän RSS-lukijassa aika omituiselta. Tasaaminen vaati myös ylimääräistä koodien naputtelua, eikä ole ehkä luettavuuden kannalta paras ratkaisu. Mahdollisia vastalauseitakin tietysti kuunnellaan.

Fortum on ottanut asiakseen valistaa kuluttajia ilmastonmuutoksesta, ja samalla tietysti kaupata lisää omaa ekosähköään. Kampanjointia varten Fortum on väsäytyttänyt uuden ajan bränditoimistoksi itseään mainostavalla HeyDayllä sivuston, jossa kerrotaan ilmastonmuutoksesta ja kuluttajan mahdollisuuksista vaikuttaa. Markkinointipaltsussa Heydayn sedät ja tädit lienevät paiskanneet kättä päälle fortumilaisten kanssa luvaten, että ilmastonmuutossivusto tulee saamaan positiivista ja uskottavaa näkyvyyttä siellä, missä kuluttajatkin ovat - internetin keskustelupalstoilla.

HeyDayn toteuttama, Fortumin ilmastonpelastajabrändin rakentaminen on käytännössä tällaista:

“Eli onko tämä nyt näin että fortum on oikeesti ainoa yritys tällä hetkellä suomessa joka ottaa kunnolla kantaa ilmastonmuutokseen ( http://www.fortum.fi/ilmasto ) eikö olis ajankohtasta muidenkin isojen yhtiöiden alkaa ottaa kantaa asiaan vaiko hä ?”

Lainattu viesti on lähetetty HeyDayn kautta YleX:n keskustelupalstalle, jossa mainostaminen on kielletty. Lainatulla viestillä ketjun avannut käyttäjä on uskottavasti rekisteröitynyt samana päivänä kun viesti on lähetetty. Samaa sissimarkkinointitekniikkaa on käytetty jo keväällä ainakin Tiede.fi:n keskustelussa, eikä sielläkään vastaanotto ollut erityisen lämmintä.

Samainen HeyDay halusi vedota YleX:n keskusteluja lukevaan nuorisoon mainostamalla vielä toistakin toteuttamaansa sivustoa, edelleen samalla YleX:n Foorumilla jossa mainostaminen on selkeästi kielletty. Tällaista näyttää olevan uuden ajan bränditoimiston toteuttama nykyaikainen, nuorisoon uskottavasti vetoava brändäys:

“Löyty tommonen formula peli jossa voi tehä omia tiimejä ja parantaa highscoreja muiden pelaajien kesken, käykää kattomass http://www.batterydrink.com/formularacing/
Meni koko työpäivä kivasti tota pelaillessa =D .. ja siis toi on oikeesti tosi toimiva peli vielä.. ohjattuvuus on hyvä jne. suosittelen!”

“Laitetaaks tohon yhdyssanavirhe niin näyttää uskottavammalta? Joo, hyvä, ja laita sit joku hymiö vielä kanssa niin vedotaan varmasti kunnolla oikeeseen kohderyhmään!” Samanlaista Battery-markkinointia on harrastettu useammalla muullakin keskustelupalstalla. Niissäkin kielioppivirheiden on arveltu vetoavan hyvin nuorisoon, ja samalla tavoin “aivan sattumalta” on löydetty tällainen hauska, Batterya mainostava sivusto, jonne linkitetään.

Aiemmin Fortumin ilmastonmuutosmainonnasta oli jäänyt mieleeni vain se tv-mainoksessa lentänyt lehmä, mutta tämän brändikampanjoinnin jälkeen itselläni on Fortumista muutakin sanottavaa, jos se vaikka työpaikan kahvipöydässä sattuu puheeksi tulemaan. Kiitokset HeyDaylle vaan uudesta puheenaiheesta! Saitte kieltämättä Fortumin ilmastonmuutoskampanjan jäämään hyvin mieleeni.

Aiheesta muualla:
- Mari Koo: Nettikeskustelussa teeskentely ei kannata.

Lisäys 23.4.2008: HS on nostanut HeyDayn harrastaman keskustelupalstamainonnan näkyvästi esille Hinta&Laatu -sivuillaan. Kirjoitin uudemman merkinnän aiheesta, missä myös lisää linkkejä HeyDayn keskustelupalstoille lähettämiin mainosviesteihin.

Vaikken kovin harrastakaan kyselyitä, taidanpa vastata osittaisesti Blogilista-vitoseen kun muutenkin haamupäivityn yhtenään. Tein vähän muutoksia ulkoasuun, ja lisäsin saataville RSS-syötteen myös Feedburnerin kautta.

1. Mitä mieltä olet Blogilistasta?
Tarpeellinen palvelu, mutta kaipaan sen kehittymistä kyllä jo minäkin. Esimerkiksi paremmat avainsanoittelut ja mahdollisuus kontrolloida haamupäivittymisiään olisivat tarpeen.

2. Käytätkö blogilistaa Blogien seuraamiseen?
Nykyisin vain satunnaisesti, suurimman osan blogeista luen Googlen Readerin kautta. Aikaa säästyy, kun kaikille sivuille ei ole tarvetta erikseen klikata kuten Blogilistassa on. Joskin tällöin kommetteja tulee luettua vähemmän, mikä on hieman harmillista. Erikseen tulee käytyä lähinnä niissä blogeissa, joidta tietää niiden usein tulevan kommentoiduiksi.

4. Millaiseksi luulet Blogilistan tulevaisuuden muotoutuvan?
Varmaan kätevämmäksi käyttää, mutta samalla kaupallisemmaksi. Ainakaan en haluaisi, että Lista jatkossa syö itseensä uudet blogimerkinnät ja mahdollistaa niiden kommentoinnin siellä. Silloinhan sieltä ei olisi enää tarpeellista itse blogeihin klikatakaan.

5. Käytätkö mitään muuta kotimaista ‘blogiportaalia’ (onko niitä muita kuin blogispotti)?
Satunnaisesti käytän Blogispottia. Blogs.fi:stä silmäilen myös heidän sivuilleen ilmaantuvia blogimerkintöjä, vaikkei se varsinainen portaali olekaan.