Satuin päivällä huomaamaan Googlen kautta Ylen uutisotsikon “Lapsipornokeskustelu herätti Lindénin huolen“. En ehtinyt silloin lukea itse uutista, mutta huokaisin tyytyväisyydestä: lopultakin ministeritasolla on havahduttu viime päivien keskusteluun, jossa on kritisoitu voimakkaasti poliisin keräämiä lapsipornon sensurointilistoja, joille on päätynyt joukoittain sellaisiakin sivuja, joilla ei ole lapsipornon kanssa mitään tekemistä. Hyvä, että ministerikin seuraa kansalaisten mielipiteitä ja on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa poliisi sensuroi sattumanvaraisesti tavanomaisia pornosivuja ja lapsipornon estolistojen kritisoimista, kuten Matti Nikin ja lapsiporno.infon tapauksessa.

Paitsi että. Ehdin vasta myöhemmin lukea itse uutisen ja olin jopa kevyesti tyrmistynyt. Ministeri näyttää tosiaan olevan huolissaan juuri yllämainitusta keskustelusta. Siitä, että tällaista keskustelua edes kehdataan käydä ja sananvapaudesta kehdataan puhua lapsipornon yhteydessä. Erityisen huolestuttavaa on ministerin lausunnon jyrkkyys: mahdollisista sensuurilistojen ongelmista ei mainita sanaakaan ja vaikutelmaksi jää, että sensuurin kritisoiminen olisi ministerin mielestä kiireen vilkkaa lopetettava, tietysti lasten edun nimissä.

Lindén kertoi myös asettaneensa oikein mediatyöryhmän, jonka tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria internetin ja sähköisten viestinten haitallisilta sisällöiltä. Kiinnostaisi tietää, mitä nämä haitalliset sisällöt sitten mahtavat olla? Addiktoivia nettipelejä, pokerisivustoja, Suomi24:n keskusteluja vai kenties graffitisivustoja? Halutaanko nämä lisätä seuraavaksi poliisin estolistojen piiriin?

Mediatyöryhmään on nimetty myös sähköisen median edustajia. Isommat mediat ovat viime päivinä kiitettävästi tehneet selväksi, ettei niitä nettisensuurin jarruttaminen juurikaan kiinnosta. Hesari ja Yle ovat poliisin listojen ongelmista uutisoineet, STT toisinaan. Suuret mediat mielellään mouhottavat sananvapaudesta, näyttää se rajoittuvan lähinnä näiden omaan toimintaan eikä kansalaisten tai internetin sananvapauden puolustamiseen.

Esimerkiksi Iltalehti ei näytä kiinnittäneen sensuuriasiaan minkäänlaista huomiota, vaikka voisihan tästäkin lööppiä vääntää: Poliisi rajoittaa suomalaisten sananvapautta kohulistoillaan. Sen sijaan Iltalehteä kiinnostaa näemmä edelleen vain Tanja Saarelan blogi, johon lehti on tälä kertaa pyytänyt Saimaalla kalastavalta mieheltä kommentteja. Saarela ehdottaa, ettei Saimaalla saisi norppien suojelemiseksi kalastaa verkoilla. Lehden haastattelemaa, verkoilla kalastavaa miestä suututtaa, jos kalastaminen verkoilla kielletään. Ohhoh. Uutinen.

Sensuurikritisoinnistani muuten katkesi terän kärki, kun perinteisesti tein hieman taustatyötä ja selasin läpi joitain poliisin estolistalla olevia sivuja. Käytin selailuun kännykäliittymään kuuluvaa Saunalahden mobiililaajakaistaa, jossa suodatus ei ole käytössä. Ei olisi kannattanut. Estetyissä sivuissa on nimittäin kieltämättä kaikkea sairasta, myös lapsipornolta vaikuttavia sivuja, joiden sensurointi ei ainakaan minua haittaa. Toisaalta, maailma on pullollaan asioita, joita pidän yököttävinä ja epämiellyttävinä. Näiden kanssa on aika helppo selvitä: ei ole pakko katsoa, jos ei huvita. Eipä ole poliisia tähän mennessä tv:n ja sohvan väliin tarvittu.

Aiemmin:
- Ei nettisuodattimille ja ennakkosensuurille (15.4.2006)
- Iltalehden toimittaja ihmeellisen ironian äärellä (27.1.2008)

Aiheesta muualla:
- HS: Linden: Lapsiporno ei ole sananvapausasia
- Tekniikka&Talous: Poliisi sensuroi pornosuodatuksen rajoja koetelleen sivun
- Pala maailmaani: Jäljet pelottavat

Kaikkea sitä ehtikin tapahtua sillä aikaa, kun olin päivällä muutaman tunnin ajan kuuntelemassa siviilipalveluspaikan tuloskatsausta menneeseen ja tulevaan vuoteen: Mikkeliin on rakennettu ydinvoimala, räjäytetty se, blogattu asiasta ja vielä informoitu tapahtuneesta kansalaisia, sähköpostilla. Oho. Ja joku taisi oikeasti vielä uskoakin tämän huonolla suomella kirjoitetun spämmiviestin sisällön, joka nousi näyttävästi useampiin uutisiin tänään iltapäivällä ja klikata viestissä ollutta viruslinkkiäkin.

Huijausviestissä pisti kovasti silmiin eräs kohta: “Sitäpaitsi paikalliset asukkaat lataavat blogiinsa räjähdyksen seurauksia ja uhrien ruumiita käsitteleviä valokuvia.” Roskapostittaja on kenties hivenen yliarvioinut mikkeliläisen kansalaismedian tilaa ja laajuutta. Jos tällaista tapahtuisi ja jossain Mikkeliä käsittelevässä blogissa asiasta pitäisi jonkun kirjoittaa tai julkaista kuvia, se olisi varmaankin ollut juuri tämä blogi. Tosin viima-blogin toimituksellekin tämä olisi ollut varsin haasteellista, uutisoinnissa olisi nyt jouduttu tyytymään Helsingistä käsin harrastettavaan etäkansalaisjournalismiin. Ja jos ikkunan takana kohoaisi uhkaavannäköinen sienipilvi, saattaisi bloggaajankin mielessä olla jotain muuta kuin tapahtuman raportointi suorana internetissä.

Roskapostittaja on muuten ollut hieman ovela kertoessaan, että tieto tapahtumasta leviää nimenomaan blogeissa. Jos olisi puhuttu vaikka tv-uutisista tai sanomalehdistä, olisi kuka tahansa voinut heti katsoa asian todellisen laidan. Oikeiden blogien tietäminen taas on paljon hankalampaa ja vaatii vaivannäköä. Mieleen voi jäädä myös aavistus, että ehkä jossain tosiaan kerrotaan näin, mutta en vain löydä sitä tietoa. Kekseliästä. Ja samalla myös arveluttavaa ja isompien medioiden asemaa edelleen pönkittävää. Tästähän voisi kehittää vaikka salaliittoteorioita.

Talonvaltausten sarja Helsingissä jatkui jälleen viikonloppuna, tällä kertaa vallattiin kuvassa oleva talo Haagasta. Valtaajien mukaan talo on ollut yli vuoden tyhjillään. Ilmeisesti tarkoittavat talon yläkertaa, katutasossa näytti toimivan kukkakauppa. Ylemmän kerroksen tyhjänä pitäminen kuulostaa sekin omituiselta, minulle ainakin kelpaisi asunto tuollaisesta arvokkaannäköisestä vanhasta talosta. Ellei siinä sitten satu olemaan homeongelmia tai muita esteitä asumiselle.

Valtaus Haagassa kesti vain muutaman päivän, kunnes talon omistaja tänään vaati valtaajia poistumaan. Tänä iltana tosin vallattiin jo uusi talo Herttoniemestä, valtaus on reilun vuoden kuluessa jo kymmenes. Helsingin kaupunki on tiettävästi luvannut järjestää valtaajille tilaa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Lieneekö tahdon vai resurssien puutetta kun sopivaa tilaa ei tunnu löytyvän, tyhjiä kiinteistöjä kun Helsingissäkin näyttää riittävän.

Viima-blogin toimitus ei ole toistaiseksi osallistunut talonvaltauksiin.

Pohjanmaan maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainenkin ovat ilmeisesti joutuneet huomaamaan, etteivät maksulliset verkkouutiset ole kovin hyvä bisnes. Molemmat lehdet ovat muuttaneet verkkopalvelunsa maksuttomiksi helmikuun alusta alkaen. Aiemminkin melko iso osa uutisista oli maksuttomia, mutta maakuntien juttuja lukemaan päästäkseen olisi pitänyt maksaa 5-10 euroa kuussa. Nyt kaikki online-sisältö on ilmaista, helmikuun ajan myös näköislehti ja arkisto ovat tutustumiskäytössä maksutta. Muutos maksuttomuuteen näyttää nostaneen kävijämäärää molemmissa lehdissä pari-kolmekymmentä prosenttia.

Myös ainakin Kaleva ja Keskisuomalainen ovat kuluneen, reilun vuoden aikana päätyneet samaan ratkaisuun. Kaleva laskutti muistaakseni vuoden 2006 loppuun saakka osasta uutisiaan kolmen euron kuukausimaksua, mutta muutti sittemmin kaiken maksuttomaksi, näköislehteä lukuunottamatta.

Erityisesti Pohjalaisen kannattaakin keskittyä tarmokkaasti verkkokävijöiden haalimiseen. Viimeisen viiden vuoden aikana lehden levikki on vähentynyt lähes tuhannella tilauksella vuosittain, päätyen viime vuonna 28 540 kappaleen levikkiin. Jos nykyinen laskuvauhti jatkuu, painuu paperi-Pohjalaisen tilaajamäärä alle 30 vuoden kuluessa nollan alapuolelle. Tilastotiedot Levikintarkatukselta.

Tämä blogi käsitteli ennen myös joukkoliikenteen kuulumisia, mutta syksyllä aloitin niille oman bloginsa. Tämä merkintä kuluu Sanoman verkkolehdistä tutun konsernimarkkinoinnin merkeissä, kun poimin linkkejä viime viikkoina käsittelemiini joukkoliikenteen aiheisiin.

- PC-pistokepaikan varaaminen Junamaatilla (4.2.2008).
Osmo Soininvaara valitteli blogissaan junien huonoja työskentelytiloja ja kommenteissa ilmeni, että PC-pistokepaikan varaaminen Junamaatin kautta on hankalaa. Kävin testaamassa Junamaattia, ja valinta onnistuu helposti, kunhan huomaa pienen jujun eikä käytä automaatin tarjoamia pikavalintoja.

- Pääkaupunkiseudun uusien lähijunien ilme selville (24.1.2008).
YTV-alueen liikenteeseen tulee lähivuosina uusia junayksiköitä, jotka tilaa VR:n sijaan Junakalusto Oy. Ensimmäiset uudenmalliset junat tulevat testikäyttöön tämän vuoden syksyllä. Hesarikin kertoi samasta asiasta viikkoa myöhemmin.

- Mikkeli hamuaa lentoja Lappeenrannasta (14.1.2008).
Lentoliikenne Lappeenrantaan alkoi uudelleen tammikuussa, Mikkelissä innostuttiin jo visioimaan, miten Lappeenrannan lentoja voitaisiin kierrättää Mikkelin kautta. Hanke ei toistaiseksi ole tainnut edetä. Mikkelin lentoliikenne päättyi muutama vuosi sitten. Kaupungin johto kuitenkaan ei ollut kovin kiinnostunut Lahti-Heinola-Mikkeli -oikoradasta, joka sekin nousi taas tammikuussa esille.

- Länsimetron hinta nousee edelleen (11.1.2008).
“Kiinnostavaa muuten on verrata Länsimetron noin 13,4 kilometrin mittaisen osuuden arvioitua, 800 miljoonan euron rakentamiskulua Kerava-Lahti -oikoradan kustannuksiin. Noin 75 kilometrin mittainen oikorata kustansi kaikkiaan 331 miljoonaa euroa.”

- Pohjolan Liikenne ostanut M.V. Wikström Oy:n (2.1.2008).
Linja-autoliikenne keskittyy entistä harvempien, isojen yritysten haltuun. Pohjolan Liikenne on kuluneen vuoden aikana ostanut pääkaupunkiseudulta myös Linjaliike A.E. Koskinen & Pojat Oy:n ja Jyrkilän kaupunkiliikenteen Kotkassa.

Näistä merkinnöistä Junamaatin, uusien lähijunien ja Wikströmin kaupan osalta ei tarvinnut suoraan tukeutua uutisiin tai lehtijuttuihin. Mutta muuten on täytynyt tyytyä referoimaan muiden tuottamaa sisältöä ja yhdistelemään eri asioita.

Tämän blogin (ei siis tuon johon on linkkejä yllä) linjaksi näyttää huomaamatta muodostuneen yritysmaailman ympärillä pyöriminen, ja mitä suurimmassa määrin kaikesta valittaminen ja kaiken arvosteleminen. Tämä yritysten ihmettelyn ja negatiivisuuden pesäkkeeksi ryhtyminen ei ole ihan ole ollut tarkoituksenani. Mietityttää, eikö tosiaan ole mitään muuta kirjoitettavaa. Korjausliikekin näyttää hankalalta, koska kaikki mielessä olevat aiheet käsittelevät nekin joko yrityksiä tai tavaraa. Kai maailma sitten näiden ympärillä kovin tiiviisti pyörii, jos yrittää välttää päiväkirjamaista bloggaamista.

Kuluneella viikolla uutisoitiin Google-markkinointitoimisto Total Managementin selvityksestä, jonka mukaan viime syyskuussa 2,1 miljoonaa suomalaista teki hakuja Googlella. Selvityksen mukaan 98 prosenttia kaikista suomalaisista internetin käyttäjistä olisi käyttänyt Googlea viime syyskuussa. Aiheesta uutisoivat ainakin Tietoviikko ja Taloussanomat. Markkinointitoimiston johtaja Risto Poutiainen väitti saaneensa luvut Googlelta itseltään, minkä hakukoneyhtiö kuitenkin kiisti. Taloussanomat kertoikin, että Poutiaisen luvut näyttävät perustuvan Google Europen markkinointiosaston comScore MediaMetrix -tutkimukseen. TNS Gallupista lukuja arvioitiin liian alhaisiksi, ja todellisen lukeman olevan vähintään kaksinkertainen.

Tulikohan Total Managementissa tai kummankaan aiheesta uutisen julkaisseen lehden toimituksessa ajateltua kriittisesti näitä julkaistuja lukemia? Total Managementin mukaan internetiä käyttäisi siis 2,1 miljoonaa suomalaista, vain noin 40 prosenttia koko kansasta. Tämän mukaanhan Suomi olisi pahemman luokan tietotekninen takapajula!

Sitä kuitenkaan emme ole, vaan Tilastokeskuksen mukaan internetiä käytti jo viime keväänä viikottain 75 prosenttia suomalaisista, eli verkon käyttäjiä on noin neljä miljoonaa. Tällöin Total Managementin tutkimuksessa jo arvio verkonkäyttäjien määrästä heittää melkein kahdella miljoonalla henkilöllä. Tietysti tutkimusta voidaan soveltaa ja arvioida, että näistä neljästä miljoonastakin Googlea käyttäisi 98 prosenttia. Mutta kovin suurta luottamusta ei ainakaan itsessäni herätä tutkimus, jossa verkonkäyttäjien määrä on arvioitu tai onnistuttu mittaamaan kahdella miljoonalla henkilöllä pieleen.

Selvää tietysti on, että Google on käytetyin nettisivu Suomessa. Verkkotietoyhtiö Alexan tilastoissa Google.fi on Suomen käytetyin sivusto, ja Google.com tulee sekin viidentenä. Total Management arvioi suomalaisten lataavan Googlesta 250 miljoonaa sivua kuukausittain. Arvioisin tämänkin lukeman menevän pahemman kerran metsään, todennäköisemmin 250 miljoonaa sivunlatausta syntyy noin viikossa. Alexan tilastojen mukaan Google.fi jää sivunlatausten määrässä Irc-gallerian taakse, joka TNSMetrixin mukaan kerää noin 330 miljoonaa sivunlatausta viikossa, lähes yhtä paljon kuin mitä 10 suosituinta sivua yhteensä keräävät TNS:n mukaan viikottain.

Google.com -osoite mukaan laskettuna Googlesta tehtänee Suomessa viikottain noin 300 miljoonaa sivunlatausta. Todettakoon kuitenkin, että myös tämä on erittäin karkea arvio, joka voi heittää useilla kymmenillä miljoonilla. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Iltalehdestä sivunlatauksia tehtiin viikolla 4 noin 42 miljoonaa, ja Helsingin Sanomien HS.fi-sivulta noin 13 miljoonaa. Huikeita verkkokasvulukujaan toisinaan mainostaneen Taloussanomien nettisivuja ladattiin samalla viikolla noin 2,6 miljoonaa kertaa. Verkkomediat eivät yleensä suuresti mainosta sivunlatausten määrää, vaan keskittyvät uniikeilla kävijöillä ilakointiin. Ymmärrettävästi, koska sivunlatauksissa ne jäävät erittäin kauas Irc-gallerian taakse.

Vielä viimeisimmäksi ja vähäisimmäksi todettakoon, että viiman tuottamista verkkosisällöistä (eri blogit + flickr-kuvat) tehtiin viime viikolla noin 3500 sivunlatausta.