Kirjoitin nettilukkoja koskevan kommentin Sun Äitis -blogiin eikä jutusta meinannut tulla loppua, joten jatkanpa täällä.

En tykkää nettilukoista. Ajatuskin moisista saa pienen inhotuksen mieleeni. Ihanko tosissaan ihmisiä joltain taholta pidetään niin tyhminä, etteivät osaa edes nettiä käyttää niinkuin pitäisi vaan holhousta kaivataan. Eikö ihmisiin voida nykyisin yhtään luottaa? Tässä sivussa voin muuten taas tölväistä suosikkitölvittävääni, VR-yhtiötä. Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla alkuvuodesta VR:n edustaja kertoi netin suodatusta käsitelleessä jutussa, “ettei ole työnantajan asia tarjota työntekijöille välineitä mihin tahansa.” Tästä voinee päätellä, että VR:llä nettisuodattimet ovat ahkerassa käytössä. Samalla Hesarin sivulla Helsingin yliopisto tuomitsi nettisensuurin, toinen korkeakoulu mainitsi ennakkosensuurin laittomuudesta. Toisaalta kun tuntee VR:n kulttuuria yhteiskuntakeskustelussa ja tiedottamisessa, ei ehkä ole suurikaan yllätys ettei työntekijöille sallita sensuroimatonta netinkäyttöä.

Lasten käyttämien koneiden suodatuksen suostun jotenkin kyllä ymmärtämään, vaikka ongelmansa siinäkin on. Lukko ehkä estää pääsyn pornosivuille, kuten se voi estää pääsyn myös Pornaisten kunnan sivuille, seksivalistussivuille, sivuille joilla kirjoittaja toistelee toistaiseksi -sanaa, listaa voisi jatkaa loputtomasti. Suodatinohjelmaa käytettässä samalla lasten mediakasvatus siirtyy osin suodattimen harteille. Ajatellaan tilanne, jossa lapsi päätyy jollekin sopimattomalle sivulle. Jos opettaja on läsnä, yhdessä voidaan hetki miettiä, miksi aukesi väärä sivu. Ehkä keksitään syy, ehkä samalla lapsikin muistaa jatkossa mitä linkkejä ei kannata avata.

Suodatinohjelma poistaa koko äskeisen tilanteen. Sopimattomille sivuille voi kuitenkin törmätä myös kotona, missä suodattimia harvemmin käytetään. Tietysti vanhempien kanssa voi asiaa ihmetellä, jos he sattuvat paikalla olemaan. Mutta silti, suodatinohjelmilla ongelmat mielestäni lähinnä lakaistaan maton alle. Sopimattoman sisällön ongelmat tulevat kuitenkin jossain vastaan ja jossain niitä on käsiteltävä.

Yritin etsiä tietoa nettisensuurin tilasta Mikkelissä, kehnoin tuloksin. Useimmilla hakusanoilla tuloksissa oli tämä oma blogini. Pitää kai luottaa oman pään mielikuvaan lehtijutusta, jossa kerrottiin nettisuodattimista mikkeliläiskouluissa. Mikkelin kaupunginkirjastossa suodattimia ei ole eikä tietääkseni ole suunnitteillakaan niitä hankkia, törkysivustot eivät siellä ymmärtääkseni ole juurikaan ongelma. Viimeksi vuosi sitten oman nettini ollessa muuton vuoksi poikki käytin melkein päivittäin kirjaston koneita. En kertaakaan päätynyt pornosivuille tai muuten sopimattomille saiteille, vaikka koneet toimivatkin tavanomaisella IE:llä. Muistelen myös kaupunginkirjaston ihmisen lehdessä aikanaan sanoneen, ettei kirjastossa juuri ole ongelmaa pornosivujen tai vastaavien kanssa kun melkein kaikki koneet ovat henkilökunnan tarkkailtavissa.

Tietoja etsiessä osuin ala-astelaisille tarkoitettuun, Mikkelissä toimivan Otavan Opiston Internetix -hankkeen ylläpitämälle Koululaisosaaja -sivulle. Siellä vankkana faktana kerrotaan, että pornosivuja on internetin sisällöstä 1,5-3,6 prosenttia ja että pornosivujen käyttäjistä 20 % on alle 15-vuotiaita. Edelleen sivuilla kerrotaan, että 80 % lapsista on käynyt kotitietokoneeltaan sivuilla, jollaisia vanhempansa eivät haluaisi heidän näkevän.

Joo. Vastavuoroisesti voisin julkaista tässä omiin havaintoihini perustuvan tutkimuksen, jonka mukaan 100 % aikuisikään asti selvinneistä lapsista on tehnyt asioita, joita vanhempansa eivät heidän toivoisi tekevän tai näkevän. Sivuilla olleille “faktoille” en alareunan linkeistä löytänyt vahvistusta. Ehkä on tarkoituskin, että sivua käyttävät oppilaat (jos sellaisia nyt onkaan) oppivat pohtimaan kyseisiä tietoja kriittisesti ja huomaavat, ettei kaikki netissä oleva tieto pidä paikkaansa.

Turvavyöpakko laajenee koskemaan kaukoliikenteen linja-autoja toukokuun alusta alkaen. Samalla tiukentuvat lasten kuljettamista koskevat säännökset. HS:n uutinen. Turvavyön käyttöpakko linja-autoissa lienee samanlainen kuin taksimatkustajilla. En vielä osunut löytämään tietoa siitä, kuka on vastuussa, jos bussimatkustaja ei turvavyötä käytä ja mitä seurauksia tästä on. YLE uutisoi turvavyöpakosta jo helmikuussa kertoen Linja-autoliiton kannattaneen turvavyöpakkoa jo kymmenen vuotta. Hieman kummaa, vähentäähän vyöpakko kuitenkin matkustajamukavuutta jossain määrin.

Viimeksi kun matkustin Savonlinjan Expressbussilla Helsingistä Mikkeliin, yritin laittaa turvavyötä viereisellä penkillä olleelle selkärepulle ja muovikassilleni. Tavarat halusin vyöttää, koska maaliskuussa samalla matkalla bussi joutui tekemään hirven vuoksi hätäjarrutuksen ja istuimella olleet tavarani lensivät käytävälle monen metrin päähän. Mutta, turvavyö oli niin lyhyt, ettei se yltänyt repun ja muovikassin ympärille vaikka miten sitä yritin repiä. Johtopäätös: Turvavyön käyttöpakko tulee tukevampien matkustajien kohdalla aiheuttamaan hankaluuksia osassa busseista. Mutta mitäpä tämmöisistä välittämään, ainahan voi mennä omalla autolla jos ei bussi miellytä.

Satunnainen fakta: Kansanterveyslaitoksen mukaan Suomessa menetetään joka vuosi itsemurhien vuoksi ainakin 20000 odotettua työikäisen väestön elinvuotta. Tilastokeskuksen mukaan itsemurhat ovat Suomessa viime vuosina jatkuvasti vähentyneet. Siitä huolimatta 812 miestä ja 252 naista teki vuonna 2004 itsemurhan. Maailmanpankki laskee henkisen pääoman hinnaksi 28000 euroa menetettyä elinvuotta kohti (HS 201105).